Matkailu

Kauvatsa tarjoaa matkalaisille monenlaista

Kesätapahtumista kauimmin on elänyt heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä Kauvatsa-päivä. Myös aiemmin kesällä järjestettävä mopotapahtuma kerää runsaasti alan harrastajia yhteen kesäisenä viikonloppuna.

1990-luvun alussa perustettu, 2600 hehtaarin laajuinen Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto soveltuu päiväretken kohteeksi. Mutta löytyy Kauvatsalta myös yöpymispaikkoja (Palvelut), jos haluaa viipyä useamman päivän.

Kansallispuistoon kuuluva Puurijärvi on kansainvälisestikin merkittävä lintukohde, myös kansallispuiston suoalueet ovat linnustoltaan monipuolisia. Aluetta hoitaa Metsähallitus.

Kärjenkallion lintutorni on Pohjoismaiden suurimpia ja sieltä on näkyvyys koko Puurijärvelle. Lisäksi alueella on edellistä pienempiä lintutorneja, mm. Ahvenuksen torni. Kaikille löytää seuraamalla opasteita Huittisista Karhiniemen kautta Kauvatsalle päin tultaessa tai vastaavasti Kauvatsan kirkolta liikuttaessa Huittisten suuntaan (Luontoon.fi Puurijärvi-Isosuo).

Kuva Kauvatsan kirkko on rakennettu keskelle kylää 1879 arkkitehti Carl J. Fr. von Heidekenin suunnitelmien mukaan. Sankarihaudan nuorta sotilasta rukousasennossa kuvaavan muistomerkin on luonut taiteilija Kauko Räike. Kirkko on erityisen kaunis sisätiloistaan, sille antavat omaperäisen leiman taiteilija Lauri Välkkeen maalaukset alttariseinällä ja lehterikaiteissa (Palvelut).

Kirkko sijaitsee museoviraston listaamassa valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä, johon kuuluvat myös vuodelta 1910 oleva kunnantalo, joka nykyisin on seurakuntatalo, kivinen lainamakasiiini vuodelta 1858 ja vanhojen kantatilojen rakennukset sekä jo 1801 valmistuneen edellisen kirkon kanssa lähes samanikäinen pappila.

Pappila oli kotina vuodesta 1875 lähtien kappalainen Lauri Palosen ja hänen puolisonsa Wilhelmiinan kasvattipojalle Emil Nestor Setälälle. Kauvatsalaiset voivat muistaa hänet suomen kielen oppikirjasta, jonka hän lyseolaisena kirjoitti ilmeisesti yhden kesän aikana pappilan pihatuvassa, joka on purettu 1980-luvulla. E.N. Setälä oli perustamassa Kauvatsalle Satakunnan ensimmäistä nuorisoseuraa vuonna 1882. Valtakunnallisesti valtioneuvoksen arvonimen saanut mies muistetaan korkeista tehtävistään Helsingin ja Turun yliopistoissa ja ministerinä ja diplomaattina.

Nobel-kirjailijamme F.E.Sillanpään sukuhistoria suuntautuu Kauvatsankylään. ”Se mökki oli sellaisessa somassa kylänlaidan mäessä, jossa on ikuisia mukulakiviröykkiöitä ja niiden välissä hyvää vanhaa multamaata, pieniä perunalänttejä ja vanha pihlaja… Semmoisessa mökissä Kuttilan Maija – tämä isäni äiti – minun muistinaikanani eli – ja siinä hän sitten kerran kuolikin.” Näin kirjoittaa Sillanpää teoksessaan ”Poika eli elämäänsä”. F.E. Sillanpään vierailuista Kauvatsalla on vielä monessa perheessä muistikuvia.

Kesäaikaan voi poiketa Nahkurimuseossa vuonna 1911 rakennetussa Lähteenmäen koulutalossa, ovien avaus ja esittely on tilattava ennakkoon (Museo).

Kotiinviemisiksi voi sesonkiaikaan ostaa marjoja paikallisilta tiloilta ja Kauvatsa-aiheisia tuotteita kannattaa kysyä Kotiseutuyhdistyksen hallituksen jäseniltä (Yhteystiedot).

Erämaajuuret

”Sääksjärvi ja Puurijärvi laskujokineen houkuttelivat jo kivikauden kalastajaa ja metsämiestä. Kokemäenjoenlaakso asutettiin varhain. Huittislaisten erätie, virkatie, kulki Kauvatsanjokea pitkin aina Ahlaisiin saakka, jossa heillä oli merikalastusalueensa.

Vähitellen jokilaaksoon alkoi nousta pysyvää asutusta. Keskiaikana kyliä syntyi runsaasti asutuksen työntyessä yhä ulommas valtajoen partaalta. Vanhimmat, vuosituhannen alkutaipaleella syntyneet kylät lienevät Rutuna, Kulkkila eli Untolan eräkylä ja Lievikoski eli vanha Mulvoila, jossa myös Naantalin luostarilla oli aikanaan omistuksia.

Jalonoja ja Puurila ovat nuorempia ns. ruotsalaisen oikeuden kyliä ja peräisin aikaisintaan 1300-luvulta. Näiden kylien taloja kuului läänityksinä ylhäisille suvuille mm. Horneille ja Kurki-suvulle. Anolan kartanolla oli täällä omistuksia.

Sääksjärvi syntyi meteoriitin törmäyksestä 500 miljoona vuotta sitten ja on kuuluisa luonnollisesta sekä puhtaasta ympäristöstään ja samalla myös edustaa alueen vanhinta historiaa.”